Anturahoitoa

Niilon anturat olivat aika halkeilevan näköiset, joten uusimman Koirat-lehden innoittamana ja Niilon oman hyvinvoinnin takia aloin rasvaamaan anturoita. Leikkasin miun vanhojen sukkien varvaspäistä pienet töppöset ensiksi Niilolle, ettei pääse sitten nuolemaan rasvoja pois. Käytin ensimmäisellä rasvauskerralla Bepanthenia, mutta koska rasva ei imeytynyt niin nopeasti kuin oli tarve, päätin vaihtaa rasvan Helosaniin. Vielä ei ole ihmeellisempiä muutoksia näkynyt, mutta aion nyt talvella silloin tällöin rasvailla tassuja. Toivottavasti myös Nutrolin auttaisi myös noissa anturaongelmissa.



Anturoita hoitaessa huomasin myös, että Niilon tassukarvat olivat päässeet kasvamaan siistimiskelpoisiksi joten napsin ne lyhyemmiksi.



Tänään aloitettiin Niilolle Biomax-kuuri Nutrolinin lisäksi. Toiveena olisi saada Niilolle komea urossheltin turkki, sillä Niilo on vielä vähän kaljuhko. Suunnitelmissa olisi ehkä mennä Liedon shelttinäyttelyyn 27.3. ja Lappeenrannan KV'hen 23.4. Vielä noista ei ole sataprosenttista varmuutta, mutta kiinnostaisi kyllä mennä...

Tällä kertaa kuunteluvinkkinä toimisi tämä kappale. ;>

Jouluntoivotukset

Potkukelkkailukausi alkakoon!

Äiti kävi koirien kanssa keskiviikkona potkukelkkalenkillä ensimmäisen kerran tänä talvena, mutta miun piti jäädä kotiin lukemaan kokeisiin (...). Koeviikon jälkeen päätin eilen käydä omasta puolestani Niilon kanssa potkukelkkailemassa.
Ja voi luoja, ei voi oikeasti olla parempaa ulkoilutapaa. <3 Niilo meni nätisti potkukelkan sivulla eikä pahemmin yrittänyt tulla eteenkään. Ihan vain tuonkin takia talvea kannattaa rakastaa.

Perjantaina, 10.11, täällä päin oli aika mahtava lumimyrsky, joka toi tänne noin 20-30 cm lisää uutta lunta. Ama tykkää juosta lumihangessa ja Niilo taas Aman perässä, mutta raukka ei pääse liikkumaan pienuutensa takia siellä lumen keskellä vaikka päättäväisesti yrittää eteenpäin mennä. :- D Vähintäänkin koomista ja söpöä.

Turkin siistimistä

Meillä oli ilmeisesti tällainen tahtomaton marraskuutauko. :- D Ei vain yksinkertaisesti tapahtunut mitään sellaista, josta tänne olisi voinut postata. Mutta nyt sunnuntaina päätin siistiä hieman Niilon turkkia, kun viimeksi noita karvoja leikeltiin elokuun puolella. Jännitti vähän itsekseen trimmata Niiloa, koska en ole aikaisemmin ennen sitä tehnyt. Mutta muistiinpanojen avulla homma sujui melko mallikkaasti, vaikken nyt sanoisi että jälki oli parasta mahdollista mutta ei Niilosta ainakaan kaljua tullut. Kyllähän sitä tässä sitten petraantuu...

Ennen ja jälkeen - kuvia en ottanut, koska sisävalossa en tykkää kuvailla ja ulkona oli jo sen verran pimeää, etten sinne lähtenyt salaman kanssa napsimaan punasilmäkuvia. Mutta sitten taas parin kuukauden päästä kokeillaan uusiksi. :>

Pitäisi myös vähän vilkuilla Koiramme-lehden näyttelyilmoituksia jos löytyisi joku kiinnostava näytelmä, minne voitaisiin mennä. Kun nyt kerran Niilolla alkaa turkki taas kasvamaan ja toivottavasti pakkaset sekä Nutrolin (jota hankittiin eilen) auttaisi sitä.

Ja heeeeei, suosittelen kuuntelemaan tämän!